Miten asuntoedun verotus toimii 2026?
Asuntoetu on työnantajan tarjoama asunto, josta työntekijälle muodostuu verotettavaa etua — mutta ei asunnon käyvän vuokran mukaan, vaan Verohallinnon vuosittain vahvistaman kaavan mukaan: perusarvo + pinta-ala × vyöhykkeen neliöhinta. Tämä tekee edusta usein edullisemman kuin saman asunnon vuokraaminen suoraan, varsinkin kalliilla alueilla. Katso myös lounasetulaskuri — sama Verohallinnon luontoisetupäätös kattaa molemmat edut, ja koko palkkasi erittelyn näet nettopalkkalaskurista.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi asunnon sijainti vaikuttaa verotusarvoon?+
Verohallinto on jakanut Suomen kuuteen vyöhykkeeseen asuntojen käypien vuokratasojen mukaan: Helsinki jakautuu neljään omaan vyöhykkeeseensä, minkä lisäksi omat tasonsa ovat muilla suurilla kaupungeilla ja muulla Suomella. Sama asunto maksaisi vapailla markkinoilla eri verran eri puolilla Suomea, ja verotusarvo pyrkii seuraamaan tätä.
Miten verotusarvo lasketaan tarkalleen?+
Kaava on kiinteä kuukausiarvo (perusosa) plus asunnon neliömäärä kerrottuna vyöhykkeen neliöhinnalla. Esimerkiksi 65 m² asunto muualla Suomessa: 178 € + 65 × 8,70 € = 743,50 €/kk. Sama asunto Helsingin 1. vyöhykkeellä maksaisi 299 € + 65 × 13,20 € = 1 157 €/kk.
Entä jos maksan itse lämmityksen tai sähkön?+
Jos maksat itse keskuslämmityksen, verotusarvosta vähennetään 1,47 €/m²/kk (puulämmityksessä 1,58 €/m²/kk). Jos työnantaja antaa lisäksi rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden, arvoon lisätään 0,86 €/m²/kk.
Mikä on yhteisen huoneen verotusarvo?+
Jaetusta tai yhteisestä huoneesta (esim. soluasunto) verotusarvo on kiinteä 155 €/kk riippumatta asunnon sijainnista tai koosta — eri kaava kuin kokonaiselle asunnolle.
Kannattaako asuntoetu ottaa palkan sijaan?+
Riippuu asunnon käyvästä vuokratasosta suhteessa verotusarvoon. Kalliilla alueella, jossa todellinen vuokra ylittää selvästi verotusarvon, etu voi olla edullinen — laske oma tilanteesi vertaamalla laskurin verotusarvoa alueen todelliseen vuokratasoon.